keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Synttäreitä & savuja


Pääsin taas kotoisasti hierovalle tuolille aloittelemaan aamupäivää. Päätin repäistä ja ottaa itseäni niskasta kiinni, alkaa juosta pidempiä lenkkejä. Pakkohan siihen on selvä syy olla, miksei paino enää putoa, vaikka aluksi lähti niin hyvin. Vituttaa, olin laskenut että tässä vaiheessa olisi pitänyt jo 6 kiloa lähteä, ja silti jumitan samassa neljässä. Menisi edes sen 60,3 alapuolelle, vaikka sillä kituvalla 100 grammalla, niin tietäisin että jotain tapahtuu ja eteenpäin tässä kieritään silti.

Juoksin siis tänään pitkän lenkin, jonka jälkeen olin aivan poikki. Kerrankin kunnon liikuntaa, onkohan siinä asiassa tullut vähän huijattua itseään, lenkit olleet liian lyhyitä ainakin. En kyllä tiedä, pystynkö joka päivä vetämään tuota, tai no, vedinpäs aikoinaan ennenkin tuon saman lenkin joka päivä, ja tänäänkin pienessä flunssassa. Eli tekosyitä, raivostuttavia, turhia tekosyitä...

Mistähän muuten johtuu painon pysähtyminen? Voiko laihdutus pysähtyä kaurapuurolla tai sillä, että syö paljon ruispaloja, n.3 kertaa päivässä? Onko niissä jotain sokeria yms joka tuhoaa kaiken helvetti??!! Vai johtuuko se proteiinivaiheesta, ja siitä että siirryin takaisin hiilareihin? Kuitenkin oon yrittänyt syödä maitorahkaa yms joka päivä että sitä proteiiniakin tulisi. Luulin, että johtuisi menkoista, mutta samaa se nytkin menkkojen lopulla näyttää. Epätoivoa. Light-limsa tai makeutusjauhe, voiko olla syyllinen? Voehan paska (jota matto taas täynnä, syyllinen vetäytyi pois vähin äänin jätettyään jälkensä).



En ole muuten käynyt missään viikkoon! Siis kotona koko viikon, mitään tekemättä, mitä nyt kaupassa käynyt, sairasta, nyt alankin tuntea itseni oikeasti erakoituneeksi. Olin tosi pahalla päällä koko viikonlopun ja maanantain -isoja hormonimyrskyjä- ja nyt tekis kyllä taas mieli jonnekin lähteä. Ainakin arska paistaa ja kiva ilma muutenkin, pakkohan tuonne on lähteä. Paitsi että tässä käy niin, että kun pääsen liikenteeseen, on jo pimeää. Talven haittapuolia mm. Poltin ihan liikaa viime päivinä, stressi stressi ja ahdistus, seurauksena iso kurkkukipu, sekin vielä. Nyt alkaa onneksi jo helpottaa, eioo kivaa. Pakko yrittää polttaa vähemmän nyt, ei se mitään auta kuitenkaan.

Eilen oli miehen synttärit, silloin oli kyllä tekemistä. Juoksin kaupasta toiseen metsästäen daim-kakkua, lahjapaperia, kynttilöitä yms. Ja sitten piti kaikki saada tunnissa kasaan, ennen kuin mies tulee koulusta: valmistaa muusi+lihapullat, sulattaa kakku+asetella kynttilät siihen, paketoida lahjat, siivota+ sytyttää kynttilät pöydille ja laittautua itsekin. Aika hyvin onnistuin, mitä nyt se laittautumispuoli oli aika kiireellä sutaistu. Mies ei sitten jaksanut paljoa syödä ruokaa, mutta daimiakin meni silti jonkin verran, enkä itse sortunut edes syömään. No, otin vähän muusia ja pari lihapullaa, pitäisikö tuntea omantunnon tuskia..? Onneksi se himovaihe ruokaan meni menkkojen myötä ohi, eikä nyt tee edes pahaa kun toinen syö. Olen siis tottunut tähän ruokavalioon ja näihin syömisiin täysin, onko siinä syy etten laihdu??!

Daimi siis kenottaa jääkaapissa vieläkin puoliksi syötynä (maistoin nokareen). Hm mietin, voiko olla mahdollista, että vaakani punnitsee ruoat väärin tai jotain? Vai voiko kulutukseni olla niin alhainen etten vaan laihdu 800 kalorilla? En kai sentään voi niin huonosti niitä laskea, että olisi monen 100 heittoja. Olen syönyt nyt vähän vapaammin, siis antanut itseni syödä jopa 900-1000 kaloria parina päivänä, siinäkö syy?

Kani paukuttaa takajalkojaan katkaisten keskittymiseni, tekisi mieli vähän kurittaa sitä. No, taitaa sille tulla noutaja pian muutenkin, katsottiin taas sen hampaita ja taitaa vedellä viimeisiään nekin. Mitä helvettiä sillekin pitäisi tehdä, kun eläinlääkäri maksaa jotain 200 e ja pystyn maksamaan vain n.50e. No, saa sillä hinnalla varmaan nipinnapin lopetuksen ainakin. Vittu tuosta elukasta on vain haittaa, ja nyt pitää vielä katsella kun se kärsii hampaidensa vuoksi. Ottaako joku kanin? Saa ilmaiseksi elukan ja häkin, mutta tarvitsee piakkoin hammaslääkäriä. Vasta 3-v., kannattaa XD

3 kommenttia:

  1. Ei kannata luovuttaa, toisinaan se vaan ottaa aikansa että paino rupeaa taas tippumaan. Jotkut puhuu että jos syö liian vähän niin keho menee ns. "selviytymistilaan" jolloin se pitää kiinni kaikesta energiasta. Lisää liikuntaa vaan :) Millainen tämän päivän lenkki oli kestoltaan ja matkaltaan? Millainen oli tahti?

    VastaaPoista
  2. Juu tottahan se on, että liikunta tähän varmaan auttaisi. Tänään juoksin n.tunnin lenkin, kun yleensä kesto on vain n.25-30min. Eihän sekään mikään älyttömän pitkä lenkki ole, mutta ihan tarpeeksi mielestäni. Matkoista en oikein osaa sanoa, kun en ole aikoihin askelmittaria käyttänyt. Juoksuvauhtini on sellainen "normaali", välillä hitaampaa ja välillä nopeampaa. Tänään tuntui että pääsen ihan hyvin eteenpäin, joten käytin enemmän vauhtia. Joskus ei vaan kulje, ja silloin juoksen luonnollisesti hitaammin. Taitaa kyllä olla niin, että vasta sen puolen tunnin juoksemisen jälkeen pääsee kunnolla vauhtiin. Kunpa vaan jaksaisi näin joka päivä... tekisi varmaan oikein hyvää :D

    VastaaPoista
  3. Kesto onkin se tärkeämpi puoli kuin varsinainen matka tai nopeus. Suosittelen lämpimästi tunti++ lenkkejä, vähitellen vaikka lisätä aikaa jota juoksee. Kannattaa tähdätä semmoiseen tahtiin millä jaksaa juosta mahdollisimman paljon. Mitä kovempi syke, mitä pidempään, sen parempi teho. Korkeammalla sykkeellä menty lenkki kuluttaa vielä useamman tunnin lenkin jälkeenkin.

    VastaaPoista