Oma pää, tie helvettiin

Ei ehtinyt muutamaan päivään koneelle, kaverin kanssa menossa eikä jaksanut kotona jumittaa. Ei myöskään ehtinyt muutamaan päivään keskittyä laihikseen... niin ja näin. Arvasin, että näin kävisi. Ei en sortunut, mutta 1) alkkista tuli otettua, 2) söin leivän kahvilassa ja yhden subissa ja 3) ei kaloreiden laskemista kolmeen päivään..... uuh. Uskomatonta.

Lieventäviä seikkoja... 1) alkkista otin tarkasti vain light-limulla, baarissakin vain 1 drinksu ja 1 light-siideri, 2) subista laskin kaloreita, 264 ja ilman juustoa & kastikkeita. Toisesta leivästä ei paljon muuta sanottavaa kuin että oli aika jättimäinen enkä tiennyt että sisältäisi jotain majoneesimössöä. Se oli pahin syömismoka koko aikana, mutta söin että jaksaisin krapulassa kaupungilla 3) en ole laskenut kaloreita, mutta en ole syönytkään liian paljoa. Äsken laskin, paljonko tänään koossa ja olikin vain alle 700! Eli osaisin varmaan pysyä aika hyvin rajojen sisäpuolella ilman laskemistakin huh :DD

Vittu tota polly-mainosta! Kenen mielestä ei ole ärsyttävää kun hoetaan ja hoetaan uu polly onpa hyvää, n.5 kertaa? Voi saatana.

Nyt olen ajatellut, että kokeilisin olla laskematta kaloreita viikkoon. Jos vaikka tekisi ihmeitä ja paino alkaisikin tippua nopeammin. Jos siis kävisin edelleen lenkillä joka pvä. Nimittäin se painon jumittaminen sai vähän lipsumaan tuosta laskemisesta. Kun sehän laski 59,1 ja näytti sitä kolme päivää, kunnes nousi 59,5 ja nyt on koko ajan 59,9!!! Mistä johtuu? En voi lihoa näillä syömisillä vai voinko? Tähänkö se johtaa jos en syö 600 kaloria? Paino nousee heti takaisin? Masentaa masentaa ja perkele miten turhaa touhua!

Kaiken lisäksi kaveri söi ja söi ja söi, näytti niin mukavalta elämältä, kun voi hakea koko ajan jääkaapista ruokaa ja pitää itsensä kylläisenä ja terveenä. Kaverillakin paino-ongelmia, mutta koska on pitkä ja itse lyhyt, näytin kaiken huolellisen valmistautumisenkin jälkeen paksulta ja aina vaan siltä pullealta ja lyhyeltä tytöltä. Ei kai tämäkään mihinkään muutu, ikuisesti läski paskanaama.

Nyt tulikin sitten sellainen fiilis että pitäisi varmaan sittenkin ennemmin koittaa olla oikein niukalla ruokavaliolla. Viikon nälkäkuuri tai jotain.... Sen näkee sitten huomenna. Ristiriitoja, niin, kumpi valinta: olla paremmin mielin kaupassa ja syödä itsensä kylläiseksi ja herätä aamulla hyvillä mielin muistaen että saa syödä enemmän, ja tuntea itsensä aina vaan epäonnistujaksi laihiksessa, pulleammaksi kuin muut ja nähdä läskinaama peilistä.... Vai olla nälkäinen ja ahdistua ruokakaupassa ja aamuisin, silti jaksaen kun tietää että kohta olen paljon, paljon laihempi eikä tarvitsisi enää verrata muihin ja masentua, näkisi kaupungilla miellyttävämän kuvan heijastavista pinnoista...... Kumpi?

Ärsyttävää myöntää olevansa se, jonka laihis on koko ajan sortumisen rajoilla, kuin se, joka pystyy olemaan vaikka koko ajan syömättä ja laihtuu ja laihtuu.

Olla paksu, olla tavallinen, sietämättömän turha. Vai nähdä paratiisi ja kuolla.