sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Turhia unelmia turhauttavassa elämässä

Noniin, paino ei ole tippunut ainakaan viikkoon. En tajuu miksei. Syömistottumukset aika lailla samat olleet koko ajan, ja liikuntakin samaa, mitä nyt pitänyt yhden ja tällä vkolla kaksi vapaapäivää liikunnasta. Kuitenkin on tullut kulutettua kaikenlaiseen muuhun heilumiseen :/. No täytyy vaan odottaa, pakkohan sen on alkaa tippua uudestaan. Ajattelin silti nostaa päivän kalorimäärää tuhanteen, vaikka ei tämäkään nyt tiukkaa enää tee, mutta voisi tehdä hyvää silti, eipä elämäkään tuntuisi niin ahtaalta toivottavasti. Voisi sitä katsoa mitä tapahtuu, tuskin parinsadan kalorin lisääminen laihista tuhoaa, eipä näytä tämäkään tilanne mihinkään edistyvän. Päivittäisiä määriä nyt ei ainakaan kannata mennä tiputtamaan enää. Turhauttaa ja ärsyttää, varsinkin kun on noita himoja ollut niin paljon viime aikoina, että tarttisin nyt lisää motivaatiota jostain ja äkkiä.

Ikuisia ja turhia unelmia ensi viikolle: lähtisi yllättäen kolme kiloa ja kaikki naamasta ja käsistä, olisi aurinkoista ja +20 lämmintä, löytäisin kaupan hyllyltä alle 100 kalorin kuivakakun, tilille tulisi muutama 1000 euroa ihan sama mistä, alkaisin harrastaa liikuntaa josta pidän, olisi niin paljon tekemistä joka päivälle ja illalle että alkaisin tykätä elämästä, söisin normaalia ruokaa normaaleja määriä ja vieläkin paino tippuisi, alkaisin tykätä ulkonäöstäni, tulisin onnelliseksi ihmiseksi.

Realistisia odotuksia ensi viikolle: en sortuisi miehen synttäreinä suurempiin herkkuihin, vaaka näyttäisi kilon vähemmän, ei tulisi enää kovia pakkasia, keksisin jonkun uuden lempiruoan laihikseeni, jaksaisin käydä lenkillä, olisi edes vähän parempi fiilis, olisi tekemistä edes viikonlopulle, lähettäisin työhakemuksen, ei tulisi huuliherpestä enää, en saisi influenssatartuntaa, tuntisin olevani fyysisesti ikäni tasolla, näkisin edes vähän ihmisiä.

Kun nyt edes yksi toteutuisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti