Kuvia menneisyydestä

Ah ihana tuo Facebookin Petville. Elämäni kallisarvoiset minuutit eivät siis mene hukkaan. Musiikkikin suoraan reväisty sieltä kulta-ajalta, jolloin Gianasta ja Mariosta tapeltiin henkeen ja vereen omaa suosikkia puolustaen, ja kun Giana hyppäsi punaisen muurahaisen yli, se oli menoa. Niin, lapsuuden pitkä kesäloma varastossa pelaten, kaksoisleuka ja Commodoren kasettiasema, paremmasta elämästä ei puhuta, koska sellaista ei ole eikä koskaan sitä takaisinkaan saa.


Näin se meni:
Load
Run
(space)
...ja sitten load error, kasetti kelattava alkuun ja aloitettava alusta. Jos oikein huonosti kävi, syntax error. Silloin asiat oli jo tosi huonosti. Joskus kävi hyvin, ja 20 min latauksen jälkeen Giana Sisters pomppasikin ruudulle kaikkien iloksi, ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, niin mukavaa jne jne. Wonderboyn kanssa olikin sitten ihan eri leikit.



Nojoo. Kiire on koko ajan, ja rahat loppu tietenkin. Ens viikolla työharjoitteluun. Onneksi sain sen aluksi vain 3kk kestäväksi, eihän tätä rahatilannetta pysty enää hallitsemaan ja kohta pitää myydä kai kanikin pois (-----niin..). Kaikki aika menee johonkin helvetin edestakaisin juoksemiseen, koko ajan on stressi ja silti olen edelleen työttömänä (??). Eli koska nyt meillä on harrastus, päivä on jaksotettava sen mukaan, milloin mennään salille ja milloin mies pääsee koulusta ja mihin aikaan jaksetaan treenaa. Ei sitä kyllä voi keskenkään lopettaa. Paino edelleen 58,1, mutta uskon sen kyllä tästä tippuvan vielä, ihan varmasti. Hitaasti on parempi näin loppuvaiheessa, jos saisi ne kilot pysymään lopulta paikoillaankin. Edelleenkään en ole herkkuja syönyt, ja kaloreita sen mukaan, miten nälkä on (esim. salille on syötävä enemmän, muuten iltasyömiset karkaa hallinnasta). Jos käyn samana päivänä lenkillä, väsymys on aika kova ja yritän syödä vähän enemmän silloin. Hah, mitähän tapahtuisi jos alkaisin nyt taas vetämään sitä 600 kalorin linjaa... Lähtisi kyllä kilot, se on varma, mutta eipä taida olla kovin fiksu idea tällä hetkellä. Jos ei enempää tunnu paino tippuvan, sitten alettava uusiin toimenpiteisiin, kyllä kyllä. Tänään aamainen: kaurapuuro, maitorahkaa mustikoilla. Hyvinhän näiden kanssa pitäisi käydä. pahhtista on kyllä tullut syötyä enemmän, ruisleivän kun olen jättänyt pois kun ei vatsa tykkää, ja nyt mussutan aika lailla paahtoleipää, tosin yritän ostaa kuituversioita niistä, ruispaahtoa yms. Leipä on kyllä tullut jokseenkin isoksi ongelmaksi, kun sitä on oltava aina saatavilla, ja kaloreitakin siitä tulee aika nopeasti eikä edes pidä nälkää. Jotain pitäisi vähän keksiä ruokavalion uudistamiseksi, mutta vieläkään ei ole löytynyt leivälle korvaajaa.

Oltiin viikonloppun auttamassa kaverin muutossa, ja saatiin siitä vähän ylimääräistä rahaa. Ajateltiin, että koska ei usein rahaa ole, mentäisiin syömään raflaan tai jotain muuta mukavaa. Niin. Ostettiin sitten hamsterit molemmille. Niitä kakkiaisia onkin nyt ollut kiva heilutella ja käännellä, äärettömän tyhmiä otuksia, mutta erittäin viihdyttäviä pikku leikkikaluja. Parasta on, että kanihan on niiden rinnalla kunnon kaveri, viisas ja kokenut, ja arvostus sitä kohtaan kasvoi massiivisesti. Nyt kaikki elukat on lihotuskuurilla. Hamsterit täytyy saada lihomaan hitaiksi ja isoiksi, että niitä on helpompi niinsanousti käsitellä, ja kani nyt on herkkunsa ansainnut pelkästään olemalla niin paljon parempi lemmikki.

Tänään: miehen kämpille sänkyä purkamaan, salille, illalla hamstereiden kiusaamista. Ja lähtölaskenta duuniin 6 pvää, ei hyväei, haluun olla vaan kotona enkä nähdä ketään enkä varsinkaan hymyillä sitä tekohymyä asiakkaille. Noh pakko mikä pakko. Hm -tietokone alkanut olemaan oikea arse nykyään, ylikuumentunut paskiainen polttanut viikkojen aikana jalkaan jäljen, tosi kiva, tosi kiva.

Juu. Ja se tissilihaslaite salilla epäkunnossa, iso epätoivo asiasta, mutta minkäs teet kun köyhien salilla rikkinäisen tilalle EI hankita uutta. Muistuttaa näin ohimennen omasta paikastani yhteiskunnassa -vakuuttelin sen aikoinaan olevan alempi keskiluokka, mutta niin, jos se ikkunalle viime viikolla jätetty oksettava laastari makaa tänäänkin siellä olkapäälaitteen luona -termit hallussa-, onhan se myönnettävä: alaluokka, köyhälistö. Öh. Laastari oli sentään ihan omasta takaa.